Kevät tulee korkeakoulupolitiikasta huolimatta. Pakenin arkitodellisuutta keskiajalle. Kruununturnajaisissa aurinko paistoi ja miekat kolisivat.
Väkeä oli saapunut Sauvoon jopa Etelä-Afrikasta taistelemaan kruunusta. Kuningaskuntamme Drachenwaldin hallitsijat valitaan puolivuosittain järjestettävillä kruununturnajaisilla. Voittoisa soturi ja hänen innoittajansa kruunataan aina joko seuraavana juhannuksena tai loppiaisena. Heidän tehtävänään on hallita monikulttuurista kuningaskuntaa, johon kuuluu koko Eurooppa, Lähi-itä ja Etelä-Afrikka.
Tällä kertaa turnajaisissa oli mukana vahva suomalaisedustus. Voitto meni kuitenkin paronikuntamme Aarnimetsän sijaan Adamastoriin Etelä-Afrikkaan. Kysessä on ensimmäinen kerta, kun eteläafrikkalaiset pääsevät nousemaan valtaistuimelle. Niinpä voitto meni aivan oikeaan osoitteeseen.
Ehkäpä me pääsemme Aarnimetsässäkin kokemaan vielä sen ihmeen, että oma edustajamme voittaa kruunun. Nyt Macarius savutti hienosti kolmannen tilan.
Turnajaisten katselun lisäksi nautimme täysin rinnoin keväästä. Istuimme uimarannalla pitäjän kesken ommellen ja juoruten. Samalla katsoimme jousiammuntaa. Auringonpaisteessa pärjäsi neulakintaitta ja hupun napit auki. Nauru tarttui. Painostavat ajatukset haihtuivat pois mielestä.
Keskiaikatapahtumissa parasta onkin se, että saa irtioton arjesta. Ei tarvitse miettiä arkirutiineja ja sitä, mistä saa ruokaa pöytään. Voi puhua vain elävöittämäämme maailmaan ja omaan yhteisöömme kuuluvista asioista. Parhaimmillaan tapahtumista ja ihanista keskiaikakavereista saa mielettömästi positiivista energiaa.
Isot kuningaskunnan laajuiset tapahtumat ovat myös loistava tilaisuus nähdä vanhoja tuttuja eripuolilta Eurooppaa. Vaikka olimme tapahtumassa vain päivävierailulla, ehti silti aika monen kanssa vaihtaa kuulumiset ja puhumaan käsitöistä. Kuolaamaan ryppyhuntuja. Hiplaamaan toisten mekkoja. Keskiaikaseurassa se nimittäin kuuluu käytösetikettiin.
Sunnuntaiaamuna koitti sitten paluu arkeen, joka ei vaikuta kovin ruusuiselta. Arkeen, johon tällä hetkellä kuuluu mielenosoituksia, mielipidekirjoituksia ja kansalaisvaikuttamista. Tilanteeseen, jossa kaikki on epävarmaa ainakin keskiviikkoon saakka. Mieleen palaavat taas huolet kesän toimeentulosta ja vähäisistä opintotukikuukausista.
Mutta eskapismia voi harrastaa myös arkielämässä. Voi lainata kirjastosta kliseistä fantasiaa ja uppoutua toiseen maailmaan.
Jokirantakävelyllä ostin viimeisillä pennosilla kevään ensimmäisen jäätelön, uutusmakua lakka. Risteilyllä Turku-Åbo-Turku ilmassa kihisi kesän odotus. Jäätelö suli suuhun ja nuoriso villiintyi kevään ihmeestä. Maailma oli sittenkin ihan hyvä paikka. Ainakin haluan uskoa niin.
Tällä kertaa turnajaisissa oli mukana vahva suomalaisedustus. Voitto meni kuitenkin paronikuntamme Aarnimetsän sijaan Adamastoriin Etelä-Afrikkaan. Kysessä on ensimmäinen kerta, kun eteläafrikkalaiset pääsevät nousemaan valtaistuimelle. Niinpä voitto meni aivan oikeaan osoitteeseen.
Ehkäpä me pääsemme Aarnimetsässäkin kokemaan vielä sen ihmeen, että oma edustajamme voittaa kruunun. Nyt Macarius savutti hienosti kolmannen tilan.
Turnajaisten katselun lisäksi nautimme täysin rinnoin keväästä. Istuimme uimarannalla pitäjän kesken ommellen ja juoruten. Samalla katsoimme jousiammuntaa. Auringonpaisteessa pärjäsi neulakintaitta ja hupun napit auki. Nauru tarttui. Painostavat ajatukset haihtuivat pois mielestä.
Keskiaikatapahtumissa parasta onkin se, että saa irtioton arjesta. Ei tarvitse miettiä arkirutiineja ja sitä, mistä saa ruokaa pöytään. Voi puhua vain elävöittämäämme maailmaan ja omaan yhteisöömme kuuluvista asioista. Parhaimmillaan tapahtumista ja ihanista keskiaikakavereista saa mielettömästi positiivista energiaa.
Isot kuningaskunnan laajuiset tapahtumat ovat myös loistava tilaisuus nähdä vanhoja tuttuja eripuolilta Eurooppaa. Vaikka olimme tapahtumassa vain päivävierailulla, ehti silti aika monen kanssa vaihtaa kuulumiset ja puhumaan käsitöistä. Kuolaamaan ryppyhuntuja. Hiplaamaan toisten mekkoja. Keskiaikaseurassa se nimittäin kuuluu käytösetikettiin.
Sunnuntaiaamuna koitti sitten paluu arkeen, joka ei vaikuta kovin ruusuiselta. Arkeen, johon tällä hetkellä kuuluu mielenosoituksia, mielipidekirjoituksia ja kansalaisvaikuttamista. Tilanteeseen, jossa kaikki on epävarmaa ainakin keskiviikkoon saakka. Mieleen palaavat taas huolet kesän toimeentulosta ja vähäisistä opintotukikuukausista.
Mutta eskapismia voi harrastaa myös arkielämässä. Voi lainata kirjastosta kliseistä fantasiaa ja uppoutua toiseen maailmaan.
Jokirantakävelyllä ostin viimeisillä pennosilla kevään ensimmäisen jäätelön, uutusmakua lakka. Risteilyllä Turku-Åbo-Turku ilmassa kihisi kesän odotus. Jäätelö suli suuhun ja nuoriso villiintyi kevään ihmeestä. Maailma oli sittenkin ihan hyvä paikka. Ainakin haluan uskoa niin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti