Tämä syksy on ollut haasteita täynnä. Normaalin arkielämän
haasteiden lisäksi olen osallistunut pariinkin kansainväliseen
käsityöhaasteeseen.
Ensimmäinen haaste koitti jo syyskuun puolessa välissä. Ehkä
maailman parhaimman italialaisen renessanssivaatetus sivuston Realm of Venuksen
syöpäkuukauden haasteessa tehtiin pinkkejä asuja ja asusteita. Samalla
nostettiin tietoisuutta rintasyöpätutkimuksesta.
Ipatilli leikkii pinkillä hiuskoristeella syöpäkuukauden kunniaksi. /
Ipatilli plays with my pink hairpin to honor the cancer month.
Minä tein haasteessa esiliinan, jossa on pinkkiä
Assisi-kirjontaa. Minulla oli jo ennestään Aidanin värjäämää kokenillipinkkiä
silkkiä, joka etsi käyttötarkoitustaan. Jos minun Roosa nauha –kamppanjani
koostui kirjaimellisesti Roosan nauhan kirjomisesta. Assisi kirjonnan tekeminen
oli hauskaa ja helppoa. Koska minulla jäi lankaa ja aikaa yli, ryhdyin tekemään
myös kirjottua lippuviuhkaa. Se ei ole vieläkään valmis, mutta valmistunee
joskus ajan kanssa. Projektini esittelysivun näet täältä.
Sain siis esiliinani valmiiksi ajan puitteissa. Haasteessa
oli niin paljon lahjakkaita osallistujia, että olin todella yllättynyt, kun
sain kunniamaininnan! Haasteen sivuilta voit katsastaa myös muiden haastetyöt.
Huolellisuutta etsimässä
Toinen haaste alkoi marraskuun lopussa. Kerttu aloitti haasteen, jossa tehdään 30 päivää jotain haasteellista taitoa ja raportoidaan edistymistä kuvien muodossa. Haaste alkoi kalligrafiahaasteena ja siihen monet keskittyvätkin.
Itse kuitenkin perehdyn illuminaation maailmaan lähes nollatasolta.
Illuminaatio tarkoittaa keskiaikaisten käsikirjoitusten kuvittamista, mutta
keskiaikaseurassa keskitytään lähinnä aateliskirjojen kuvittamiseen. Pientä ja
tarkkaa näpertelyä siis.
Maalaaminen on ollut ainakin tähän asti hurjan kivaa. Ennen
kotoa muuttoa harrastin paljonkin maalausta, mutta Turkuun muuton jälkeen tilaa
oli muka aina liian vähän maalaamiseen. Nyt minulla on iso keittiöpöytä, missä
maalata. Maalaaminen myös pakottaa siihen, että raivaan joka päivä keittiön
pöydän likaisista astioista ja muusta sälästä työpisteekseni.
Illuminaatioräpellystä / Me trying to do illumination.
Maalaaminen on ollut
myös yllättävän terapeuttista. Illuminaatiota tehdessä täytyy keskittyä hetkeen
ja juuri siihen, mitä on tekemässä. Näen myös joka päivä työni tuloksen ja
kehittyväni joka päivä huolellisemmaksi ja tarkemmaksi. Ennen kaikkea
illuminaatio on paineetonta, eikä siinä sorru yhtä helposti itsensä vertailuun
kuin muissa käsitöissä.
Ihan jo oman mielenterveyteni takia en ole lähtenyt
jäljentämään tietoisesti mitään tiettyä käsikirjoitusta, vaan katsonut
alkuperäisiä malleja ja luonut sitten jotain samantyylistä omaa. Ehkä joku päivä uskallan ottaa mallia jostain
tietystä käsikirjoituksestakin. Illuminaatiohaasteeni kuville on oma sivunsa.
Haasteisiin on liittynyt myös yksi uusi haaste. Kirjoittaa
julkisesti englanniksi. Siksipä päätin kokeilla tämän postauksen kirjoittamista
myös englanniksi.
Same in English
This autumn has been
full of challenges. Besides normal daily life challenges I have participated in
couple of international challenges this autumn.
The first
challenge started in the midway of September. The Realm of Venus website had a
cancer month minichallenge. In the challenge we made pink clothing items in
just 30 days.
Valmis esiliina / My apron is ready!
I did an apron with pink assisi embroidery. Embroidery was fun
and quite easy after my hobby of doing the German counted embroidery.
Esiliinan laskokset / The pleats of the apron
Because I
had still time and thread I also started making a flag fan with assisi
embroidery. The fan is still unfinished, but I will finish it with care sometime
in the future. Here you can see my project page. I would have never guessed
that I get honorary mention in the challenge, because the other participantswere so talented.
Practising illumination
I also
started a second challenge in the end of November. In the Drachenwald 30 days
challenge you supposed to practice some skill for 30 days and take pictures of
your work. The idea is to see the improvement.
The challenge started as a
calligraphy challenge, but I’m practicing illumination. I had almost no
experience from it when starting the challenge.
The painting has been of tremendous fun. I
painted quite often as a child and a teen ager, but I haven’t done it in years.
I have missed it so much! When I moved to Turku I always thought that my
student flats had not enough space for painting. Now I have a big kitchen table
for painting. One part of the challenge is that I have to keep the table clean to
do painting every day.
Viimeinen yritelmäni / My latest scroll.
Illumination
has also been quite therapeutic. You can see the results every day. You have to
concentrate in exactly what you are doing at moment. I can see the improvement
and feel that I have leart to be more careful and precise recently.
I want the
challenge to be relaxed. That’s why I want to prevent myself of making
comparisons to other participants. It’s also the reason I don’t want try to
make copies of extant pieces. I rather watch extant manuscripts and then create
something of my own inspired by them. Maybe someday I will try to make a copy
of some extant picture, but not yet.
Ensimmäiset yritykset piirsin läpi mallista. / First trials I draw trough a paper.
I have my own challenge page where I try
to publish picture of my scrolls every day during the challenge.
These
challenges have also required the third personal challenge from me: writing something
in English in public. That’s why I was confident enough of publishing this post
in both of the languages. I don’t know how often I will translate my posts to
English, but for some SCA related posts it might happen again.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti