Introkuulumisia

Olen kärsinyt maanantai-illasta lähtien syysflunssan kourissa, mutta hiukan vielä kipeä olo ei silti estänyt osallistumasta seuran demotapahtumaan Vanhan Raatihuoneen kellarissa. Perinteinen demopaikkamme on kyllä paras mahdollinen sijainniltaan ja keskiajalta peräisin olevat kiviset kellarikammiot tunnelmallisia kunnollisen keittiön puutteesta ja kynttilöiden käyttökiellosta huolimatta. Mainosten lisäksi meistä oli ollut lehtijuttu ilmeisesti edellisen päivän Turun Sanomissa ja se oli houkutellut paikalle väkeä niin, että meinasi paikan kapsiteettikin tulla jo vastaan. Teresa oli tehnyt hienon monivärisen infoflyerin, jota jakelin tervetulokomiteana ovella vieraille ja joka sai paljon kiitosta ja ihailua. Paikalla oli saapunut ehkä hiukan yllättävästi todella monen ikäistä väkeä: opiskelijoista lapsiperheisiin ja eläkeläisiin.

Demossa pääsin myös käyttämään ekaa kertaa kesällä tekemääni kirjottua piikuhuppusta ja vähän aikaa sitten valmiiksi saamaani smokattua esiliinaa. Huppua käytin flunssan vuoksi nopeasti inspiroidun pään ja kaulan alueen verhoavan huivin kanssa ja luulen, että siirryn käyttämään sen tyyppistä systeemiä enemmänkin, tosin muutamalla huntuneulalla jalostettuna. Myös uusi huppunen olisi hyvä kiinnittää alempaan kerrokseen ainakin yhdellä neulalla. Nimittäin nyt se oli vinossa milloin mihinkäkin suuntaan. Luulen myös, että teen vihdoinkin jonkun kunnollisen huntuviritelmän itselleni ehkäpä jo seuraavaan tapahtumaan. Nyt pitäisi vain löytää jostain huntuun sopivia neuloja. Smokattuun esiliinaan päädyin puolestaan intron jälkeen ompelemaan sittenkin sen tukinauhan smokkauksen taakse, nimittäin smokkaus venyi ikävästi illan aikana ja yläreuna alkoi lörpsöttää aika ruman näköisesti. Tosin tukinauhan ompelu oli aika hakalaa ja vaivalloista tehdä niin, ettei ommelta näkyisi etupuolella smokkauspistojen seassa.