Olen ollut kirjonnan ystävä jo kauan ennen kuin liityin keskiaikaseuraan. Nykyään kirjon lähinnä naisihmiselle aina niin käteviä vyöpusseja ja koristeita keskiaikapukuihin. Kaikki kirjonta.aiheiset postaukseni löydät täältä.
Saksalaista laskettua
Lempitekniikkani on saksalainen laskettu kirjonta, vaikka se toisinaan herättää myös voimakkaita negatiivisia tunteita tekijässään.
Laskettu saksalainen kirjonta tarkoittaa tekniikkaa, jossa kuviot toteutetaan lyhyillä tasapituisilla lomittaisilla laakapistoilla (englanniksi brick sticth). Kuviot ovat toistuvia yksinkertaisia geometria aiheita, jotka sommitellaan shakkiruututyyliin. Kirjonta peittää koko kankaan. Tekniikan kulta-aika on 1300−1400-luvun Saksassa.
Saksalaista laskettua kirjontaa on löytynyt niin tyynyistä kuin vyöpusseistakin. Osa löydöistä on ilmeisesti kuulunut kirkollisten vaatteiden koristeluun.
Pistot ovat alkuperäisissä malleissa todella lyhyitä ja pohjana oleva pellavakangas todella tiukkaan kudottua. Alkuperäisissä kirjonnoissa valkoiset kohdat on usein kirjottu pellavalla ja muut värit ohuella silkkilangalla.
Heraldinen tyyny
Tyyny oli syntymäpäivälahja isälleni kesällä 2004. Se on kirjottu puuvillalangalla moderniin käyttöön. Kyseessä oli ensimmäinen kokeiluni tekniikan parissa. Jäin heti koukkuun. Malli on peräisin täältä.
Tanssijatyyny aka. Virallinen Ärrimurrikirjonta
Tyyny oli työn alla syksystä 2005 elokuuhun 2011 tasaisen epätasaisella tahdilla.
Kirjontalankoina käytin Pirkkaa ja kirpputorilta ostettuja mysteerilankoja. Vuosien mittaan lankavalinta alkoi harmittaa yhä enemmän. Kasvivärjätyillä langoilla tästä olisi tullut räikeän ilmestyksen sijaan niin paljon harmonisempi ja ajanmukaisempi.
Kirjontalankoina käytin Pirkkaa ja kirpputorilta ostettuja mysteerilankoja. Vuosien mittaan lankavalinta alkoi harmittaa yhä enemmän. Kasvivärjätyillä langoilla tästä olisi tullut räikeän ilmestyksen sijaan niin paljon harmonisempi ja ajanmukaisempi.
Piston pituus on huomattavasti pidempi kuin alkuperäisessä. Täytteenä tyynyssä on Elsalta saatua harjattua pellavaa, villakangastilkkuja ja langanpätkiä. Alkuperäinen malli löytyy jälleen tutusta osoitteesta.
Vyöpussi
Tämän pussin tein vuonna 2009. Se on kirjottu itse kasvivärjätyillä Wetterhoffin Veera-langoilla, jotka muuten sopivat tarkoitukseensa erinomaisesti. Langan tiheys ja piston pituus on lähellä alkuperäistä. Esikuvana on aito 1300-luvun pussi.
Kokeilu silkistä
Prosessi on ollut työn alla kesästä 2009. Tässä työssä meinaa oikeasti mennä ikä ja terveys, silmistä puhumattakaan. Kyseessä on ensimmäinen silkkikirjontani.
Piston pituus on sama kuin alkuperäisessä eli todella pieni. Joka toinen kuvio on piilokuvio, joka on ommeltu samanvärisellä langalla kuin tausta. Toisin sanoen kuvion näkevät vain tarkkasilmäisimmät läheltä tarkastellen.
Vihreä kokeilu
Kokeilin Hildesheimin viitasta löytyviä täyttökuvioita. Viitta poikkeaa tyyliltään tyypillisistä löydöistä siinä, että se esittää toistuvien yksinkertaisempien kuvioiden sijaan monimutkaisempia kertovia aiheita.
Pyhimyskertomuksen ihmishahmot on kuitenkin täytetty saksalaisen lasketun kirjonnan kuvioin. Kirjonta ei kuitenkaan peitä koko kankaan pintaa. Kokeiluni on tehty kasvivärjätyista Wetterhoffin Veera – langoista, alkuperäinen silkistä ja metallilangasta.
Neulatyyny
Tämän pienen neulatyynyn tein syksyllä 2011 muutamassa viikossa. Queniva tilasi minulta kirjotun vyöpussin, mutta en osannut tehdä kulmia samoin kuin hänen ehdottamissaan malleissa. Lopulta kirjonnan Quenivalle päätyi tekemään Alina silkkilangoin.
Minulla oli kuitenkin Quenivalle tarkoitetun mallin kokeilu, joka on hyvä esimerkki siitä, ettei aina mene niin kuin Hedebyssä. Täytin vääntyneen kuvion improvisoiden neulatyynyksi. Tätä mallia haettiin, mutta lähelle ei päästy.
Vyöpussi Elianalle
Annanpäivillä 2011 Eliana pyysi minua tekemään hänelle pienen vyöpussin. Ehtona oli, että saisin tällä kertaa itse valita mallin ja värit. Päädyin leijonia ja kukkasia esittävään malliin. Työ on tehty pääosin kasvivärjätyillä Wetterhoffin Veera-langoilla. Osa langoista saattaa olla myös kasvivärjättyä Rheuma Therma Wool –lankaa (hyvä halvempi vaihtoehto Veeralle).
Pitkäjalkaista ristipistoa
Toinen suosikkini on pitkäjalkainen ristipisto (long-armed / long-legged cross stitch). Tätä pistoa löytyy usein 1400-1500-luvun saksasta, mutta myös Pohjoismaista.
Tavallisesta ristipistosta pitkäjalkainen eroaa siinä, että toinen pisto on toista pidempi ja ulottuu seuraavan piston alle. Tästä aiheutuu se, että työn kirjontajärjestys on suunniteltava tarkkaan.
Lopputuloksena on lähes neulotulta näyttävä pinta. Pitkäjalkaisella ristipistolla on tehty tutustumissani esimerkeissä koko pinnan täyttävää kirjontaa suuremmassa mittakaavassa. Onpa tekniikalla kirjottu muutama seinävaatekin.
Vyöpussi
Vyöpussin tein vuonna 2005 tai 2006. Kirjonta on tehty puuvillaisella helmilangalla pellavapalttinalle. Malli on peräisin 1300−1400-luvun saksalaisesta kankaasta tehdystä reliikkilaatikosta, jonka päällinen on kirjottu lasketulla kirjonnalla ja sivut pohja pitkäjalkaisella ristipistolla.
Pikkuhuppu
Pikkuhupun koristeena on pitkäjalkaisella ristipistolla tehty nauha. Kirjonta on tehty Wetterhoffin Veera-langalla pellavapalttinalle. Malli on peräisin 1400-luvun saksasta. Alkuperäisestä koristenauhamallista käytin vain kukkakuvion ja jätin kirjoituksen pois.
Nimikointi tyynyyn
Lisäsin sakslaisella lasketulla kirjonnalla tekemääni tyynyyn nimikoinnin lasketulla ristipistolla, kun tilaa jäi sopivasti kankaan reunaan. Kirjonta on tehty Pirkka-langoilla ja kuvaaiheena olen käyttänyt kotipitäjäni Unikankareen populace badgea.
Nyt ei pitäisi olla epäselvyttä siitä, kuka istuintyynyn omistaa. Tämä paikka on varattu!
Ei-laskettua kirjontaa
Applikaatiokoristeet Herjolfsnes-mekkoon
Kuva tulossa!
Nämä koristeet tein koristamaan grönlantilaisen 1300-luvun asukokonaisuuttani joskus vuosien 2003-2004 paikkeilla. Mekko on tummansinistä pellavaa. Mallina on Herjolsnesin löytö numero 38. Musta huppu on puolestaan tehty Sunnfjordin löydön pohjalta.
Kuviomalli on Gail Lawtherin kirjasta Celtic cross stitch, mistä voi hyvin päätellä, miten autenttinen malli on. Pistona on ketjupisto.
Aarnimetsän airuen tabardi
Patronitar Eva pyysi valtakaudellaan Unikankaretta osallistumaan paronillisen regalian uudistamiseen. Teimme paronikunnan airuelle uuden hengittävämmän Tabardin villakankaasta. Alina teki etupuolen ison kirjailun ja minä tein hihat. Aplikointi on tehty hopeanvärisellä silkkilangalla laakapistoin.
Lohikäärmeprojekti
Tämä projekti sai alkunsa jo vuonna 2008. Jäljensin 1300-luvun Bestiarus-käsikirjoituksesta hirviöiden kuvia kirjottuun huppuun. Bestiarus on opas kuviteltujen ja todellisten eläinten elintavoista, joten kuvitusaiheet ovat sen mukaisia. Huppu tuli valmiiksi, mutta kirjonnat eivät. Tarkemmin tarkasteltuna eivät olisi huppuun sopineetkaan tyyliltään.
Vuonna 2011 kuningaskunnan kirjontakilta aloitti seinävaateprojektin. Projektissa haastettiin kirjojat tekemään lohikäärmekuvioisia tilkkuja villalle seinävaatteeksi. Jo aloitetut pyörylät kävivät haasteeseen paremmin kuin hyvin. Tein lopulta viisi tilkkua, joihin applikoin pyörylät Drachenwaldin kuusia esittävän medaljongin sisälle.
Kirjontalinkkejä:
1300-luvun saksalaisen lasketun kirjonnan aapinen
Lisää saksalaista kirjontaa huolellisten dokumentaatioiden kera
Kattava linkkilista säilyneisiin kirjointoihin
Historiallisten kirjontamallien aarreaitta, jostta voit etsiä kirjontaa tekniikan , aikakauden tai maan perusteella.
Mielenkiintoinen artikkeli luostaripistosta
Kuningaskuntani Drachenwaldin kirjontakilta
