Nyt on sitten 4 päivää markkinahumua takana. Aurinkoa, villapuvussa, hikoilemista, lautanauhaa, tunnelmointia ja ympäri Aarnimetsää markkinoille kokoontuneiden tuttavien tapaamista. Sekä tietysti kiinnostuneiden turistien opastamista nauhanteon ja keskiaikaseuran saloihin. Kojusta tuli tajuttoman hieno ja rekvisiittaa oli esillä vaikka muille jakaa... Paikan suhteen oli syytä olla tyytyväinen, parempaa risteyssijaintia ei oikeastaan kojullamme olisi voinut olla. Väkeä riittti jopa tungokseksi asti ja ties miten monen turistin kameranlinssiä päädyinkään somistamaan päivien aikana. Omaan kameraan kuvia ei tosin juuri kertynyt, kun olimme tehneet periaatepäätöksen mahdollisimman vähäisest kuvaamisesta keskiaikapuvussa markkinoitten aukioloaikana.
Itse työnäytöksen lisäksi nähtiin kojullamme kahdesti vuorokaudessa tanssiesitys ja lauantain esityksen päätteeksi pidettiin kojumme vieressä olevalla tyhjällä kaistaleella piknik, jonne myös naapurikojun ihmiset lahjoittivat mehiläisvahakynttilät liinan somistukseksi. Lauantai-iltana puolestaan järjestettiin yläkerrassani markkinasauna makkaroineen ja naposteltavineen...
Sunnuntaina saapui puolestaan Johanna af Hucca kojullemme opettamanaan haarukkanyöriä ja myymään nyörihaarukoita. Minäkin sain opetusta ja ostettua itselleni haarukan. Muutaman päivän perusteella täytyy kyllä sanoa, että on melkoisen hypnotisoiva tekniikka tuo haarukka nyöri. Nyörihaarukasta kun ei meinaa millään päästää irti. Sunnuntai-iltana syntyikin jo uusi nyöri ristipistokirjottuun vyöpussukkaani ja alkua hiukan ohuemmasta pellavalangasta syntyvälle nyörille. Tosin pellavassa ei ehkä luistanut niin helposti haarukassa kuin puuvillainen harjoittelulanka... Niin ja neulakinnasta opettelin hiukan myös ja sain vihdoinkin hommattua oikein neulankin sitä varten.
Kaiken kaikkiaan neljän päivän markkinahumu oli ihanaa todellisuuspakoa arjen ongelmista. Tunnelma oli parhaimmillaan kuin hyvässä SCA-tapahtumassa ja markkinakojumme oli loistava osoitus siitä, miten paljon porukalla saakaan aikaiseksi. Vaikka olihan markkinatouhu aika raskastakin ajoittain ja illalla kojun raivattuaan aikalailla aikalailla väsyksissä. Oma markkinakiertely jäi aika vähäiseksi, mutta jotain pientä sentään mukaan tarttui ja Väinölän väki tuli ainakin katsastettua...
Jotenkin tykkään vuosi vuodelta yhä enemmän keskiaikamarkkinoista ja huomaan ajautuvani niihin mukaan yhä enemmän, mikä ei toisaalta ole huono juttu se. Arki tuntuu vieläkin olevan aika kaukana, vaikka kesäprojekti yliopistolla odottaa jo huomenissa...
Itse työnäytöksen lisäksi nähtiin kojullamme kahdesti vuorokaudessa tanssiesitys ja lauantain esityksen päätteeksi pidettiin kojumme vieressä olevalla tyhjällä kaistaleella piknik, jonne myös naapurikojun ihmiset lahjoittivat mehiläisvahakynttilät liinan somistukseksi. Lauantai-iltana puolestaan järjestettiin yläkerrassani markkinasauna makkaroineen ja naposteltavineen...
Sunnuntaina saapui puolestaan Johanna af Hucca kojullemme opettamanaan haarukkanyöriä ja myymään nyörihaarukoita. Minäkin sain opetusta ja ostettua itselleni haarukan. Muutaman päivän perusteella täytyy kyllä sanoa, että on melkoisen hypnotisoiva tekniikka tuo haarukka nyöri. Nyörihaarukasta kun ei meinaa millään päästää irti. Sunnuntai-iltana syntyikin jo uusi nyöri ristipistokirjottuun vyöpussukkaani ja alkua hiukan ohuemmasta pellavalangasta syntyvälle nyörille. Tosin pellavassa ei ehkä luistanut niin helposti haarukassa kuin puuvillainen harjoittelulanka... Niin ja neulakinnasta opettelin hiukan myös ja sain vihdoinkin hommattua oikein neulankin sitä varten.
Kaiken kaikkiaan neljän päivän markkinahumu oli ihanaa todellisuuspakoa arjen ongelmista. Tunnelma oli parhaimmillaan kuin hyvässä SCA-tapahtumassa ja markkinakojumme oli loistava osoitus siitä, miten paljon porukalla saakaan aikaiseksi. Vaikka olihan markkinatouhu aika raskastakin ajoittain ja illalla kojun raivattuaan aikalailla aikalailla väsyksissä. Oma markkinakiertely jäi aika vähäiseksi, mutta jotain pientä sentään mukaan tarttui ja Väinölän väki tuli ainakin katsastettua...
Jotenkin tykkään vuosi vuodelta yhä enemmän keskiaikamarkkinoista ja huomaan ajautuvani niihin mukaan yhä enemmän, mikä ei toisaalta ole huono juttu se. Arki tuntuu vieläkin olevan aika kaukana, vaikka kesäprojekti yliopistolla odottaa jo huomenissa...
1 kommentti:
Kiitoksia Unikankareen väelle hauskasta saunaillasta :)!
Lähetä kommentti