Kuumuutta on siedätetty perinteisillä kesäaktiviteeteilla: Valion uudella mustikka-vaniljajäätelöllä, sopivalla määrällä nesteystä ja kesän ekalla unitireissulla Ruissaloon. Ruissalon-retkelle meinasi vain käydä köpelösti, sillä olin unohtanut tyystin Ruisrokin olemassaolon ja nähdessäni rannan työmiehet mietin, tuliko tämäkin pyöräretki tehtyä ihan turhaa. Mutta rannalle pääsi silti ja siellä olikin tunsaasti lapsiperheitä. Pääsipähän näkemään, miten festarilavaa oikein pystytetään. Silloin tuntui ensimmäistä kertaa siltä, että todella on kesä.
Kuluneesta viikosta tuli rento kesäviikko ikään kuin vahingossa: Maanantain vietin keskiaikamarkkinoitten tavaravuorta raivaillen ja markkinoista toipuen, mutta tiistaina yliopistolle tarpoessani onnistuin katkaisemaan avaimen kirjastomme oveen. Seurasi n. 45 minuuttia toivotonta lukon sorkkimista erilaisilla apuvälineillä yhdessä opiskelutoverini kanssa, kunnes lopulta luovutimme ja soitimme talonmiehen paikalle. Hän purki lukon ja hakkasi sitä aikansa jonkunlaisella kumisella pampulla, kunnes sai lopulta avaimen kappaleet ulos. Talonmiehen mukaan avaimissa on suunnitteluvirhe eli sarjoitus tekee avaimen aivan liian ohueksi ja siksi niitä vähän väliä katkeilee. Meidänkin laitokselta on avaimeni mukaan lukien katkennut opiskeluaikanani ainakin 3 avainta.
Päätin ottaa kohtalon vinkistä vaarin ja viettää hiukan rennomman viikon ilman graduajatuksia kesästä nauttien. Ehtiihän sitä takaisin sorvin ääreen ensi viikollakin. Ajatukset ovat pyörineet Nuijasodan isoissa pidoissa ja niihin liittyvien suunitelmien viilailuissa, mutta tänään vietin päivän kaupungilla alennusmyynneissä.
Mukaan tarttui Finlaysonin tehtaanmyymälästä lempikuosiani Ajattelijaa kernikankaan muodossa. Eli sitä mustavalkoista kuosia, jossa on pandoja puussa. Naapurilla oli joskus Ajattelija-verhot, joita kadehdin kovasti.... Kangaspala oli sen verran iso, että pöytäliinan lisäksi siitä jäi yli johonkin vettä pitävään asusteeseenkin. Toinen löytö oli pari tuntia kaupoissa kierreltyäni minulle uutena tuttavuutena tulleen vintage-liikeen alennusmyynnistä. Valkoiseen pieni talo preerialla-tyyliseen hörhelömekkoon on hyvä verhoutua helteellä.
Eilen sain myös viimein tehtyä jotain toukokuun lopun Rooman-matkan kuville. Sain valikoitua niiden parhaimmistoa facebookiin, mikä oli vaikeaakin vaikeampi tehtävä, kun kyseessä oli yli 1100 kuvaa käsittävä kuva-arkisto. Kuvassa italialaista nationalismia parhamillaan. Näköala Vittorio Emmanuelen muistomerkiltä (siis sen sisältä!) Piazza Venezialle, jossa Mussolini piti puheensa.
Lante sivusta viereiseltä näköalapaikalta käsin. Huoneeni ikkuna on toinen ylhäällä vasemmalta. (Siis sivussa ei Loggian yläpuolella)
Tässä kuvassa on siis näköalaa ikkunastani aamun ensimmäisinä tunteina. Castel San Angelo erottuu aamuautereen keskeltä... Gianicolon rinteet olivat ihanan vehreitä.
Castel San Angelolta otetussa kuvassa taas näkyy hyvin Lanten uljas yksinäisyys kukkulallaan kaupungin yllä.
Lanten julkisivu ja edustiloihin vievät pääportaat. Asukkaiden käyttämä ovi sijaitsee huomaamattomasti Lanten sivustalla.
Edustiloihin luonnollisesti kuuluva kuuluisa Loggia kauniine kattokoristeluineen ja hekeäsalpaavine näköaloineen. Täällä järjestettiin myös 1500-1600-luvun konsertti yhtenä iltana, jonne asukkailla oli vapaa pääsy.
Salonen alkuperäistä kattokoristelua... Alunperin katto oli kokonaan maalattu, mutta valkoiset alueet ovat tuhoutuneet vuosien saatossa. Suurinta tuhoa kai tekivät tiloissa 1700-1800-luvuill majailleet nunnat.
Varsinaisista kohteista tuli otettua myös paljon kuvia. Osa onnistuneempia ja osa vähemmän onnistuneita. Kivipystit ovat kuitenkin ehkä hiukan tylsää katseltava tuhatmäärin... Kuvassa Hercules Olivariuksen temppeli Forum Boariumilla.
Mutta pitihän sitä tänne laittaa perinteistäkin perinteisempi turistikuva Colosseumista...
ja joskus sitä onnistuu ilman sen suurempia kuvaajan taitoja nappasemaan hiukan erikoisemman kuvan tahtomattaankin. Hämärä valo tulvi kauniisti katonrajassa olevista ikkunoista Curiassa Forum Romanumilla.
Ja kun Roomassa ollaan, pitänee sitä käydä yksi pyramidikin katsomassa. Keskiajalla luultiin rakennelman olevsn itsensä Romuluksen hauta ja Tiberin toisella puolella sijainneen pyramidin ,joka jäi uuden Pietarinkirkon sisään rakennustöissä, vastaavasti Remuksen, mutta rakennuttajaksi osoittautuikin tavallisempi Cestius...
Antiikkisten kivikasojen lisäksi oli Roomassa tarjolla toki myös uudempaan aikaan liittyvää silmäkarkkia... Kuvassa Capitoliumin aukion Palazzo Senatorio, jonka rakenteissa pääsee myös tutustumaan antiikin Tabulariumiin.
Castes San Angelon sisäpihalla oli puolestaan esillä vanhoja puolustuslaitteita, ja sisällä museossa myös kattava valikoima vanhoja aseita. Tykkäsin paikasta kovasti ja siellä jäi vielä moni nurkka koluamatta...
Linnoitus Joelta käsin.
Mutta ehtihän siellä Roomassa tekemään toki muutakin kuin vain katselemaan nähtävyyksiä. Lanten terassilla hengaamisen lisäksi käytiin Trasteveressä ulkona syömässä mieltei joka ilta. Matkalla S. Maria in Trasteveren tienoille illanviettoon löytyi näinkin kaunis köynnös joka soituu kauniisti tämän neidin mekkoon...
Jossain määrin harrastuksani oli myös Lanten ympäristön seinätöherrysten kuvaaminen ja kääntäminen. Tämä tosin on Isola Tiberinalta kuvattu. Tiber tuntui muuten virtaavan paljon vuolaammin ja kirkkaammin kuin Aura.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti