sunnuntai 16. marraskuuta 2008

Kulttuurikuntoilua

Eilinen päivä kuului yhteen parhaimmista pitkään aikaan. Viihdytin Tampereelta saapunutta vierasjoukkoa eli ystävääni ja hänen lapsuudenystäväänsä aamusta iltaan saakka. Olin leiponut luovista sokeriratkaisuista huilimatta loistavasti onnistunutta omenajogurttirahkapiirakkaa. Huomasin nimittäinleipoessani, että minulla oli tavallista sokeria vain murtosa oikeasti tarvittavasta määrästä. Sitten vaan penkomaan kaapeista löytyviä erikoissokereita. Valitettavasti vain viimeksi noin vuosi sitten käyttämäni sokerit oli kovettuneet lähes kivikoviksi. Huomasin vasta siinä vaiheessa, että niitä kehotetaan säilyttämään avattuina jääkaapissa kovettumisen estämiseksi. Raaputin sitten kovettuneista möhkäleistä sokeripurua irti vähän kerrallaan ja sain kun sainkin tarvittavan sokerimäärän täyteen. Tosin sokerini koostui tavallisesta hienosokerista fariinisokerista, Moscovado-sokerista ja vielä hännän huipuksi joskus jonkun keskiaikakeittokirjan ohjeen mukaan tekemästäni maustesokerisekoituksesta. Eli erilaisia makuja piirakkaan ainakin tuli. En sitten tiedä, saako sokerimöhkäleitä enää millään pehmitettyä, vai pitääkö ne heittää pois käyttökelvottomina...

Kulttuuria lauantaiiltapäiiväämme ainakin kuului, sillä päätimme lähteä katsastamaan yhdessä Turun taidemuseon näyttelyitä. Vieraani eivät olleet aikaisemmin tutustuneet kyseiseen kulttuuripytinkiin ja itsekin olin käynyt museossa vain kerran aiemmin ensimmäisenä Turun vuonnani. Suosittelen kyseistä kohdetta muutenkin lämpimästi kaikille vierailijoille jo kanssallisromanttisen arkkitehtuurinsa ja Puolalan mäeltä avautuvan hienon kaupunkimaiseman vuoksi. Museon yläkerrassa oli aivan loistava Kuvan kauniit -näyttely, joka esitteli naisten roolia 1800-luvun ja 1900-luvun alun suomalaisessa taiteessa. Näyttelyssä oli siis sekä naisia kuvaavaa miesten maalaamaa taidetta sekä naistaiteilijoitten itsestaan ja toisistaan maalamia muotokuvia sekä sitten vertailun vuoksi myös Miesenergiaa-osio, jossa oli miesten muotokuvia ja "miestaidetta."

Museokaupasta mukaani tarttui julisteena Dora Wahlroosin koskettava omakuva Innoitus, joka löysi paikkansa sänkyni yläpuolelta, sekä I Love Malmö -näyttelyn aikainen aivan loistava Puuhakirja. Jos tuttavapiirissäni olisi sopivanikäisiä lapsia olisin varmasti ostanut heillekin tämän oivaltavan ja rajoja rikovan värityskirjan, jossa pääsee myös hyödyntämään omaa mielikuvitustaan pelkästään kaavamaisen tarkkuuden sijaan. Kirjasta löytyy myös paljon hauskoja juttuja aikuisille. Aloitinkin värittämään omaa kappalettani inoissani jo eilen. Lapsellista tai ei...

Museosta tarttui mukaani myös YLE:n kulttuurikunto -kortti. Ideana päivittäisen kulttuurinkulutuksen tai -tuottamisen seuraaminen on aika hauska. Itse mietin museoreissuni ja kulttuurikuntoilun innoittamana, että pitäisi ehdottomasti kiinnittää enemmän huomiota siihenkin puoleen jo ihan oman mielenrauhan kannalta. Opiskelijaelämän myötä kulttuuriharrastukseni onkin huolestuttavasti vähentynyt. Eiväthän nuo museoliput ja teatteriesitykset opiskelija-alennuksen kanssa niin paljoa maksa, etteikö sitä toisinaan voisi antaa sielun levätä taidenautintojen parissa...

3 kommenttia:

Omppu kirjoitti...

Älä heitä sokereita pois. Laita sen sijaan lusikallinen vettä pussiin/purkkiin ja säilytä sitä ilmatiiviisti tai jääkaapissa. Ainakin muscovado- ja melassisokerin sokerin pitäisi pehmetä.

t. Ósk

Eveliina kirjoitti...

Kiitos vinkistä. Taidanpa kokeilla tuota kikkaa...

Kaisa kirjoitti...

Hih! Luin tämän vasta nyt:) Kiitos vielä kerran tarjoiluista ja ihanasta seurasta, Villen puolesta myös. Meillä oli ihan loistava päivä!