Vuoden alku

Vuosi vaihtui ja suunnittelemani lista vuoden aikana tehdyistä käsitöistä ja suunnitelmista ensi vuoden projekteiksi jäikin sitten toteutumatta, kun koneeni kosahti lopullisesti. Nytkin kirjoittelen lainakoneella, joka tulikin tarpeen sillä muutaman viikon sisällä pitäisi palauttaa parikin kirjallista työtä. Olen siis kaikin puolin aikataulustani jäljessä niitten suhteen ja motivaatio on tällä hetkellä lähes nollassa. Luulenkin, että tammikuun alun tenttisumasta jää ainakin yksi suorittamatta kaiken hösellyksen keskellä. Viime päivinä onkin ollut sellainen olo, että on tullut astuttua vähintäänkin kolme numeroa liian isoihin saappaisiin, joilla yritän löntystellä hitaasti eteenpäin upottavassa savivellissä.

Psykologi, jonka kanssa kävin ennen joulua juttelemassa sanoikin minun toisintavan lapsuudesta tuttua suorittamisen kaavaa ja sen tähden stressantuvan niin helposti. Tänä vuonna yritän ihan oikeasti yrittää arvostaa itseäni enemmän riippumatta ulkoisesta suorittamisesta ja sen tuomista paineista. Pyrkiä hyväksymään itseni sellaisena kuin olen kaikkine epätäydellisyyksineni ja nähdä niitten häviävän pieni rooli muussa maailmassa kuin omassani. Ottaa jotenkin kevyemmin itseni ja ulkomaailman toisinaan ahdistavat piirteet ja yrittää kokea itseni jotenkin vähemmän ulkopuoliseksi ja yksinäiseksi...

Vuosi vaihtui tyänä vuonna poikkeavasti Tampereella loistavassa seurassa ilotulituksia Näsijärven rantalaiturilta seuraillen. Viihdyin Tampereella useamman päivän ja siellä pystyin hetkeksi unohtamaan arjen ahdistavuuden. Tuliaisina kotiin lähti mukanani aivan ihana Hemtexin heppahuopa sohvaani pehmentämään sekä todella hieno lähes 1000-palainen lohikäärmesilhuetti palapeli kirpputorilta. Sen sijaan, että olisin tehnyt jotain oikeasti hyödyllistä, olenkin ahertanut lohikäärmeen kimpussa, vaikka en vielä edes tiedä mihin saan sen mahtumaan. Väliaikainen kokeamisalustakin on liimattu yhteen 16:sta A4-arkista, joten kokoa löytyy...

Viikonloppuna ehti talvi tulla jo tänne hiukan eteläisempään Suomeenkin. Kävinkin kuvailemassa uudella kamerallani hienoja sinisen sävyjä. Aivan läheltä löytyy keskiaikainen Pyhän Katariinan kirkko, jota ikuistin kirpeän pakkapäivän jo hämärtyessä.