maanantai 19. tammikuuta 2009

Tapahtuman tunnelmia

Nyt on huomattavasti levollisempi ja huojentuneempi olo, kun on saatu tapahtuma järjestettyä. Uskallanpa jopa väittää, että kaikki meni yllättävän hyvin näin ensikertalaiselta: Ihmiset vaikuttivat tyytyväisiltä, ruoka ei sittenkään uhkasta huolimatta loppunut kesken (vaikka jouduinkin vielä lauantaina tekemään pelastavan ostoskäynnin) ja loppusiivous sujui jouhevasti ja aikataulussa. Kaiken huipuksi pääsin vielä pitoihin kunniapaikalle paronilliseen pöytään, mikä oli oikein miellyttävä kokemus ja tosi moni muukin tuli kehumaan hyvin mennyttä tapahtumaa. Toki jonkun verran parannettavaakin on seuraaviin vuosiin ja pohditaan ehkä muutaman viikon päästä järjestettävässä jälkipuintikokouksessa.


Tapahtumaa järjestäessä huomasi ehkä tavallistakin paremmin sen, miten paljon oikeasti ihmiset osallistuvat automaattisesti järjestelyihin ja asiat sujuvat itse asiassa tapahtuman aikana aikalailla omalla painollaan. Tuntui hyvältä saada hiukan apua suureen urakkaan, kiitos siitä kaikille vähänkin auttavaa kättään tarjonneille. Itse tapahtumassa en valitettavasti ehtinyt kovinkaan paljon sosialiseeraamaan eri tuttavien kanssa, mutta aika hyvin sain kuitenkin järjestettyä itselleni pieniä rentoutumisen hetkiä huseerauksen lomassa. Otin myös uuden tiede- ja taidekilpailuformaatin, jossa yleisö saa äänestää voittajan ilolla vastaan. Itse kun olen aina henkilökohtaisesti jotenkin vastustanut ideaa töitten kilpailuttamisesta ja siksi töitäni ei ole kilpailuissa ollut, vaikka näyttelyissä kylläkin. Perinteisessä kilpailumallissa kun yksittäisten tuomareitten ylhäältäpäin tulevilla mielipiteillä tuntuu olevan vähän liiankin suuri rooli, vaikka ymmärrän myös sen, että silloin saa töistään ehkä asiantuntevampaa palautetta. Äänestäessä yleisö pääsee itse osallistumaan päätöksiin ja pohtimaan aktiivisemmin kunkin työn hyviä ja huonoja puolia ja ehkä osallistumisen kynnys on hiukan matalampi. Toisinaan kuitenkin ajatus siitä, että esimerkiksi musiikkiesitystä, kirjontaa ja vanhalla tekniikalla valmistettuja painokuvia voitaisiin rinnastaa toisiinsa ja vertailla keskenään samassa kilpailussa tuntuu hiukan hassulta. Ehkäpä osallistumattomuuteni tiede- taide kilpailuihin johtuu myös pitkälti omasta itsestäni. En nimittäin koe olevani kovinkaan kilpailuhenkinen muissakaan asioissa ja minulle tärkeintä on olla itse tyytyväinen työni jälkeen ja autenttisuuteen.

1 kommentti:

Taivaanääri kirjoitti...

Sydäri meni tosi hienosti, vivat autokraatille!!! =D