maanantai 28. joulukuuta 2009

Kissamaista joulua sinisessä hämärässä

Eilen illalla karavaanini saapui jälleen Turkuun viikonmittaisen Keski-Suomen-kierroksen jälkeen. Joulu oli rauhallinen, runsasluminen ja vähälahjainen, mutta ihan hyvä niin. Mitäpä sitä turhaa materiaa lisäämään vain tavaran itsensä ja tottumuksen tähden. Hautautuminen viikoksi maalle television, kynttilöiden, sukulaisten ja kuumien talvijuomien ääreen teki kyllä hyvää ja rauhoitti kummasti. Nyt on sitten taas voimia vääntää vielä hiukkasen gradua, tehdä muutama vielä muu puuttuva koulutyö ja miettiä uuteen opiskelupaikkaan tehtäviä henkilökohtaista oppimistani analysoivia tehtäviä. Vuoden ensimmäinen kesätyöhakemuskin lähti liikkeelle tänään.
Kolmannen maalla vietetyn joulun jälkeen täytyy kyllä todeta, että korpimaisema luo ihan oman tunnelmansa jouluun. Ainakin minun kohdallani jäätynyt luminen järvi, vastarannan siintävät korkeat kukkulat ja räiskähtelevä takkatuli luovat jouluhenkeä lisää ainakin sata prosenttia.


Vasta katuvalaistuksen ja muun valosaasteen ulkopuolella sitä vasta havahtuukaan siihen, miten lyhyt päivä onkaan talvipäivänseisauksen alla. Ulkonaliikkumisen aika on lyhyt ja sen jälkeen hämäränhyssyä vietetään perheen kesken erilaisten puhdetöiden parissa. Iltaisin tuntee olevansa ihan yksin laajassa maailmankaikkeudessa, kun laajoista ikkunoista vastaan iskee vain pohjaton pimeys vailla yhtään valoa horisontissa. Muutamana iltana tulikin sitten vietyä kynttilälyhtyjä sekä talon eteen rinteseen, että jäälle lumenpeitytämään laiturinpäähään loisteellaan lohtua tuomaan. Sen jälkeen jäinen pimeä lakeus ei tuntunut enää yhtään niin suunnattomalta.


Joulun tienoilla oli myös sen verran kovat pakkaset, että saimme lisättyä jouluista valomerta jäälyhdyin. Jäälyhtyjä jäädytettiin muutama yö lumisella terassilla ja kissakin kävi niitä uteliaana tarkkaavaisesti tutkimassa. Joulupäivänä puolestaan pakkasta oli liki parikymmentä astetta ja hegitys höyrysi, kun kävimme katsastamassa miltei kokonaan jäätynyttä Sahilan koskea jouluherkkuja sulatellen. Pakkanen oli vetänyt asumattomana 15-vuotta olleen vanhan sukutilamme ikkunat niin tiheään jäähän, ettei sisälle nähnyt.



Joulun ehdottomia tähtiä olivat kissat. Niitä oli nyt joulua kanssamme viettämässä klome kappaletta: vanhempien kaksi kissaa ja oma villikkoni. Luminen jää tarjosi kissoille lyömättömän painitantereen ja lumi pöllysi kissojen ravittaessa ympäri tiluksia toistensa perässä.



Mutta välillä piti toki myös malttaa tulla sisälle lämmittelemään ja ihmettelemään joulukoristeitten täyttömää pirtinpöytää enkelikelloineen. Yhtenä iltapäivänä kissat muuten hajottivat enkelikellon ja olivat vierittäneet kellot ja metallienkelit huonekalujen alle ympäri taloa. Onneksi kaikki osat lopulta pienen könyämisen jälkeen löytyivät...



Joulupäivänä piti sitten hiukan leikkiä sukulaistytön kanssa ja paljastaa vieraille myös kissan luonnon petomaisempi puoli. Leluhiiri sai kyytiä ja kavat pöllysivät. Mutta nähtiin jouluna kissat myös todellisessa pedontyössä. Juuri joulurauhan julistamisen hetkellä vanhempieni kissan nähtiin saavan kiinni ikkunan alla joulukauraansa syövä punatulkku. Äkkiä suurella ja huudolla ja metelillä kissa kiinni ja punataulkun pelastusoperaatiokäyntiin jouluhengen mukaisesti.
Punatulkun kunto tarkastettiin ja se asetettiin toipumaan kissan koppaan jyvien ja lumipaakun kera. Koppa piti siirtää terassin lattialta roikkumaan terassin katosta, kun kissat vaaniskelivat stressaantunutta lintua turhan ahkerasti. Tämän jälkeen kissani keksi kiivetä terassin pylvästä ylös tarkkailuasemiin sen varalta, mitä lintu touhuaa hänen kopassaan. Jouluaattoiltana punatulkku sitten lopulta päästettiin osittain toipuneena vapauteen ja kissoja vahdittiin ankarasti, etteivät ne vain karkaisi ulos linnun kimppuun. Joulurauha maassa ja kaikilla hyvä mieli, niin ihmisillä kuin eläimillä. Tosin lintupaistia havitellut kissa saattaa olla asiasta hiukan eri mieltä...

Vierasrumban ja vaihderikkaitten joulunpyhien jälkeen uni maistui lopulta pienelle kissalle sänkysohvalla pupupehmoleluun nojautuen. Itsekin rentoudun vielä hetken ennen kuin palaan taas huomenissa sorvin ääreen yliopistolle.

2 kommenttia:

Racaire kirjoitti...

I don't understand the text but the pictures are lovely - thank you for sharing :)

Eveliina kirjoitti...

The pictures are taken from my parent's place in Cental Finland. We spent the the Christmas in the country side with three cats..