Joskus hommat vain kasaantuvat. Tällä viikolla ja sitä seuraavalla on tarjolla erilaisia projekteja sen verran, että vähempikin riittäisi. Perjantaihin menessä minun pitäisi palauttaa viilattu versio gradun 2. toisesta luvusta seminaarityöksi, jota pitäisi respondettina puolustaa seminaarissa sitten viikon päästä perjantaina.
Samana päivänä on myös toimittajakoulutuksen ennakkotehtävän deadline. Sain viime viikon perjantaina viimein kutsun pääsykokeisiin ja sen mukana tehtäväpaketin. Itse ennakkotehtävä vaikuttaa petollisen helpolta: eräästä alaan liittyvästä tieteellisestä artikkelista pitää tehdä selkeälukuinen referaatti otsikoituna ja väliotsikoituna. Gradua tekevälle klassillisen filologian opiskelijalle tyon ei luulisi olevan kovinkaan vaikea tehtävä, varsinkin kun se artikkeli vaikutti monta kertaa selkeämmältä kuin oman alan vieraskieliset artikkelipläjäykset.Tehtävä on periaatteessa jo valmis ja vielä viimeisiä viilauksia vailla. Tehtävän mukana tuli sitten myös paljon vaikeammalta tuntuva haastattelulomake. Siinä pitää vastata mm. siihen, mikä tekee mielestäni ammattikorkeakoulusta ammattikorkeakoulun ja mistä tiedän kyseisen koulutuksen olevan minulle kaikista sopivin vaihtoehto. 3-päiväinen pääsykoe on sitten ensi viikolla ja jännitys kasvaa pikkuhiljaa.
Tämän lisäksi tällä viikolla pitäisi vielä kokoustaa ainejärjestölehden toimituksen kanssa syksyn numeron uusista juonista. Koko viime vuoden hallituksemme päätti jatkaa, mikä on oikein mukavaa. Samana iltana pitäisi myös kokoustaa ainejärjestön pikkujoulujen ohjelmasta. Sen lisäksi Sydärin tapahtumailmoitus pitäisi saada lähetettävään kuntoon maanantaihin menessä. Ystävänpäiväviikonloppuna järjestettävän keskiaikatapahtuman järjestelyistä kokoustetaan meillä sitten torstai-iltana. Menoa siis riittää, eikä pää meinaa oikein aina pysyä mukana.
Tanssileirin ruokiakin pitää suunnitella. Onneksi illallismenu ja -budjetti alkaa olla aikalailla kuosissa ja ruokalajit kokeiltuna kotikeittiössä. Tänään tein herkullista kanaa, jossa jujuna on broilerin nahkan alle piilotettu yrttimaustettu sitruunaviipale. Tuota viipelejuttua olen käyttänyt toisinaan modernissa kokkauksessakin. Kastikkeessa puolestaan on viinirypäle- ja appelsiinimehua. Taustalla puolestaan häämötää maustettu pasta. Allaolevassa kuvassa puolestaan mötköttää mm. neilikalla ja muskottipähkinällä maustettu lofifle parin viikon takaiseen kässäpiiriin tehtyjä lohipiiraita varten. Hyvät ruuat pitäisi siis tapahtumaan olla tiulossa ja toivottavasti illallisen jälkeen väki jaksaa vielä tanssiakin...
.
2 kommenttia:
Kuulostaa jotenkin kauhean tutulta. Itsellänikin ihan samanlainen jakso tällähetkellä.
Niinpä. Pitää vain muistaa yrittää hengähtääkin välillä ja rentoutua parhaansa mukaan...
Lähetä kommentti