Gythalassa luovuuden kaivo on loputon. Tänään heräsin yöllä kirjoittamaan uudeen laulun naapureiden riemuksi. Itse asiassa se on enemmänkin kuin laulu - se on myös resepti!
Säveleksi tälle sävelmälle valikoitui tanssibiisi Gathering Peascods, joka jää soimaan ihanasti päähän. (Jostain kumman syystä sanoitettavaksi valikoituvat aina ne päässäsoivat biisit...) Laulua voi tapailla ja tanssin askelia katsastaa internetin ihmemaailmasta.
Joka tapauksessa laulu kertoo reseptin omena-rusinapiiraille ja niiden viinikastikkeelle. En ole ikinä ruokaa tällaisella ohjeella tehnyt, joten en tiedä miltä moinen runollinen piiras maistuisi.
Ainekset on valittu lähinnä loppusointujen mukaan, mutta sen verran olen keskiaikaisia reseptejä lueskellut, että oheinen resepti voisi olla valmistustavaltaan ja makumaailmaltaaan hyvinkin mahdollinen. Pitänee leipoa joskus piirasia ja tarjoilla ne komeasti laulun kera.
Laulu on myös kunnian osoitus kokin tärkeimmälle ominaisuudelle eli näppituntumalle. Muistan miten joskus lapsena ja teininä ärsytti kokeneempien kokkien epämääräiset ohjeet:" Laita silleen sopivasti, lisää kun siltä tuntuu, lisää sopivia aineksia." Nyt huomaan itse olevani kokkina ihan samanlainen. Mutta pitemmittä puheitta itse lauluun kun se on niin pitkä.
Ja kun siltä tuntuu -reseptilaulu
”Jos
tahdot nauttia
piiraista makeista
se
alkaa taikinasta. ”
”Ja
näin aina tiedät
mitä täytyy tehdä,
kun
laulua seuraat vaan”
”Tarviit
jauhoseoksen,
voin rasvaisen
ja
kun siltä tuntuu
vesitilkkasen. ”
”Kun
nyt annettu on
ainesosalista,
niin
mitä aineksista. ”
”Ja
näin aina tiedät
mitä täytyy tehdä,
kun
laulua seuraat vaan”
”Voi,
jauhot nyt nypitään
vettäkin
lisätään
ja
kun siltä tuntuu
ohueksi
se kaulitaan. ”
”Nyt
piirastaikinan
tuon
teon jälkeen
hommat
aineet täytteen. ”
”Ja
näin aina tiedät,
mitä täytyy tehdä,
kun
laulua seuraat vaan”
”Täytteeksi
omenan,
mausteeksi
sitruunan
ja
kun siltä tuntuu
niin
muutaman rusinan. ”
”Mitä
sitten tehdään
näille
aineksille,
jota laitat piirahille. ”
”Ja
näin aina tiedät,
mitä täytyy tehdä,
kun
laulua seuraat vaan”
”Omenat
hillotaan,
sitruuna
mehustetaan
ja
kun siltä tuntuu
rusinoihin
sekoitetaan. ”
”Täytteheksi
piirahille
näin sen laitat,
jotta
oikein taidat. ”
”Ja
näin aina tiedät,
mitä
täytyy tehdä,
kun
laulua seuraat vaan”
”Taikina
leikataan,
hilloa
lisätään
ja
kun siltä tuntuu
piirahiksi
taitetaan. ”
”Muutaman
vinkin
vielä sulle annan
ennen
kuin uuniin kannan”
”Ja
näin aina tiedät,
mitä täytyy tehdä,
kun
laulua seuraat vaan”
”Piiraat
voidellaan
sokeriin
sekoitetaan
ja
kun siltä tuntuu
kanelia
ripotetaan. ”
”Mistä
sitten tiedän
piiraat
sopiviksi,
miten
paistan parahiksi. ”
”Ja
näin aina tiedät,
mitä
täytyy tehdä,
kun
laulua seuraat vaan”
”Ei
ole ne tiiman
vaan
hetken huuman
ja
kun siltä tuntuu
rukouksen
Maarian. ”
”Jos
tahdot vielä tehdä
piirahille soosin
voit
sen tehdä näinkin. ”
”Ja
näin aina tiedät,
mitä täytyy tehdä,
kun
laulua seuraat vaan”
”Tarvitset
viinin,
inkiväärin,
kanelin
ja
kun siltä tuntuu
siirapin
sokerin. ”
”Siitä sitten piirahille
teet juoman kuuman
sokerisen
onnen huuman.”
”Ja
näin aina tiedät,
mitä täytyy tehdä,
kun
laulua seuraat vaan”
”Viiniä
keitetään,
mauste
siihen heitetään
ja
kun siltä tuntuu
kannuhun
siirretään. ”
”Nyt
alkaa sitten olla
aika
atrialle
vallan
makoisalle. ”
”Ja
näin aina tiedät.
mitä
täytyy tehdä,
kun
laulua seuraat vaan”
”Ruusuvettä
kaadetaan
sormet
siihen kastetaan
ja
kun siltä tuntuu
atriasta
nautitaan. ”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti